Moni yrittäjä sanoo minulle ensimmäiseksi:
”Tämä on lakisääteinen vakuutus, joten kai se on pakollinen.”
Ja joka kerta pysähdyn.
Tämä pieni väärinkäsitys maksaa suomalaisille yrittäjille vuosittain valtavia summia, joskus tuhansia euroja per henkilö.
Totuus on yksinkertainen: lakisääteinen ei tarkoita samaa kuin pakollinen. Ainakaan yrittäjän kohdalla. Kun tämän ymmärtää, moni asia muuttuu kevyemmäksi. Turvasta tulee valinta, ei automaatio. Rakenne selkeytyy. Päällekkäisistä vakuutuksista pääsee eroon.
Siksi halusin kirjoittaa tämän tekstin.
Lakisääteinen vs. pakollinen tapaturmavakuutus, näin se oikeasti menee
| Kenelle | Onko tapaturmavakuutus pakollinen | Mitä laki sanoo |
|---|---|---|
| Työntekijät | Kyllä, pakollinen työajalle | Työnantajan on vakuutettava työntekijät |
| Yrittäjä | Ei ole pakollinen | Yrittäjä voi ottaa, mutta ei ole velvollinen |
Yrittäjän lakisääteinen tapaturmavakuutus on lakisääteinen, mutta vapaaehtoinen. Tämän ymmärtäminen on monelle ensimmäinen iso askel selkeyteen.
Vapaa-ajan laajennus: Järkeä vai ansa?
Tapaturmavakuutuksiin liittyy kohta, joka hämmentää lähes kaikkia. Se on vapaa-ajan laajennus.
Työntekijöille se on usein hyvä lisä. Mutta yrittäjälle se voi olla kaikkein kallein yllätys.
Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa voimassaolo koskee työpaikkaa, työpaikan ja kodin välisiä matkoja ja näiden välistä siirtymistä. Se ei kata kauppareissuja, asiointia tai etätyöarjen liikkuvia rajoja. Siksi moni ajattelee, että vapaa-ajan laajennus paikkaa tämän aukon.
Mutta sen hinta voi olla yrittäjälle huomattavasti korkeampi kuin yksilöllisen tapaturmavakuutuksen. Ja turvan sisältö riippuu aina kokonaisrakenteesta, ei yhdestä valmiista paketista.
Päällekkäinen vakuuttaminen on yleisempää kuin luullaan
Törmään usein yrittäjiin, joilla on yhtä aikaa käytössään:
- vapaaehtoinen lakisääteinen tapaturmavakuutus
- henkilökohtainen tapaturmavakuutus
- liiton tai työttömyyskassan tapaturma- tai matkavakuutus
- keikkatöissä työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus
Kaikki nämä voivat korvata samaa asiaa. Eräässä tapauksessa yrittäjä oli vakuutettuna neljään kertaan samasta riskistä. Hän uskoi rakentavansa vahvan turvan, mutta todellisuudessa maksoi samasta asiasta useaan kertaan.
Tämä ei ole harvinaista, vaan yllättävän tavallista. Ylivakuuttaminen syntyy usein vilpittömästä tarkoituksesta, mutta ilman kokonaiskuvaa.
Auttaako vakuutus, jos sattuu jotain isoa
On tärkeää muistaa, että Suomessa suuret leikkaukset ja vakavat tapaturmat hoidetaan pääsääntöisesti julkisessa terveydenhuollossa. Sitä yrittäjä(kin) rahoittaa joka tapauksessa verorahoin. Siksi ei ole järkevää maksaa suurista riskeistä kolmesti julkisen, lakisääteisen ja yksityisen vakuuttamisen kautta.
Sen sijaan järkevää on varmistaa nopea hoito arjen tapaturmissa, kuten murtumissa ja venähdyksissä.
Lisäksi kannattaa varautua tulonmenetyksiin, jotka syntyvät työkyvyttömyydestä. Tässä kokonaisuudessa lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisut toimivat yleensä paremmin kuin yksi päällekkäinen vakuutus lisää.
Miten yrittäjä selvittää, tarvitseeko hän vakuutusta
Kun yrittäjä miettii, onko vakuutus tarpeellinen, muutama kysymys auttaa selkeyttämään tilannetta.
- Mikä on todellinen worst-case-skenaario työni kannalta?
- Riittääkö Kelan sairauspäiväraha vai haluanko korotuksen noin 80 prosenttiin työtulosta?
- Onko työtuloni asetettu oikein?
- Tarvitsenko turvaa tapaturmiin vai myös sairastumisiin?
- Miltä näyttäisi kokonaisuus, jossa turvaa ei makseta kahteen tai kolmeen kertaan? Kuka sen yhden kerran maksaisi?
Näiden kysymysten avulla syntyy kuva siitä, mitä turvaa oikeasti tarvitsee ja mitä ei.
Case: Kun hyvä tarkoitus johti ylivakuuttamiseen
Eräs yrittäjä oli ottanut vapaaehtoisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Sen lisäksi hän teki keikkatöitä, jolloin hän oli jo työnantajan lakisääteisen vakuutuksen piirissä. Henkilökohtaisessa vakuutuksessa hänellä oli tapaturmaturva. Kassan jäsenyyden kautta myös matkavakuutus, johon sisältyi tapaturmavakuutus.
Hän uskoi rakentavansa kattavaa turvaa. Todellisuudessa hän oli vakuuttanut saman riskin neljään kertaan. Kun kokonaisuutta tarkasteltiin rauhassa, päällekkäisyydet poistettiin ja tilalle rakennettiin ratkaisu, joka oli selkeä, kustannuksiltaan järkevä ja turvaltaan parempi.
Tärkein oppi oli tämä: turvaa voi rakentaa itse. Sitä ei ole valmiiksi saneltu.
Pelaa kaksi askelta pidemmälle
Jos tästä tekstistä jää yksi ajatus mieleen, toivon että se on tämä: lakisääteinen ei tarkoita pakollista. Ainakaan yrittäjän kohdalla.
Turvaa ei rakenneta automaatiolla, vaan ymmärryksellä. Usein selkeys tuo sekä mielenrauhaa että säästöjä.
