Kun yrittäjä alkaa pohtia riskejä, keskustelu ajautuu usein nopeasti vakuutuksiin. Mitä on pakko olla. Mitä kannattaa kilpailuttaa. Mistä voisi säästää.
Tämä on ymmärrettävää. Vakuutukset ovat konkreettisia. Niitä voi verrata hinnan ja omavastuun perusteella. Ne tuntuvat hallittavilta.
Silti kaikkein merkittävimmät yrittäjäriskit eivät yleensä liity yksittäisiin vahinkoihin. Eivätkä ne ole sellaisia, joita voi siirtää vakuutusyhtiölle.
Kun riskienhallinta tarkoittaa vain kilpailuttamista
Monella yrittäjällä on melko selkeä käsitys omasta vakuutuskokonaisuudestaan. Ajatellaan, että olemassa oleva setti on ihan hyvä ja sitä lähdetään tarvittaessa vain kilpailuttamaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että verrataan nykyistä ratkaisua uuteen hinnan ja omavastuiden kautta. Lopputulos näyttää paperilla järkevältä, mutta samalla jää helposti huomaamatta kokonaisuus.
Vuosien varrella kasaan rakennettu vakuutuskokonaisuus ei välttämättä vastaa enää nykyistä yritystoimintaa, elämäntilannetta tai omia tavoitteita. Jotain voi olla liikaa, jotain liian vähän ja jotain kokonaan puuttua. Silti se koetaan turvalliseksi, koska se on tuttu.
Oivalluttaminen on tässä kohtaa vaikeaa. Kun nykyinen ratkaisu koetaan lähtökohtaisesti hyväksi, uuden selvittäminen tuntuu helposti turhalta vaivalta.
Todellisuudessa riskienhallinnan tarkastelu ei ole hyökkäys nykyistä ratkaisua vastaan. Se on teko itseä ja yrityksen jatkuvuutta varten. Kustannusten vuoksi, oman jaksamisen vuoksi ja siksi, että toiminta pysyy hallittuna myös muutoksissa.
On ollut tilanteita, joissa esimerkiksi työntekijöiden tapaturmavakuutuksen maksujärjestelmän muutos on tuonut useiden tuhansien eurojen vuotuisen säästön ja samalla laajemmat ehdot kuin aiemmin. Käytetty aika on ollut sen arvoista.
Vakuutukset on tehty äkillisiä tapahtumia varten
Vakuutukset toimivat hyvin silloin, kun kyse on äkillisestä, odottamattomasta ja selkeästi määriteltävästä tapahtumasta. Tapaturmasta. Vahingosta. Sairastumisesta.
Ne eivät kuitenkaan ota huomioon kahta asiaa, jotka ovat yrittäjälle usein merkittävimpiä.
Ensimmäinen on positiivinen muutos. Liikekumppanin lähtö uuteen unelmien projektiin. Avainhenkilön alanvaihto. Perheenlisäys. Muutto toiselle paikkakunnalle. Päätös tehdä töitä jatkossa mökiltä laiturinnokasta.
Nämä ovat hyviä asioita. Elämää. Mutta ne voivat muuttaa liiketoimintaa radikaalisti. Niitä ei voi vakuuttaa.
Toinen on vielä vaikeammin määriteltävä. Motivaatio, kiinnostus ja jaksaminen.
Moni yrittäjä aloittaa työnsä innostuksesta. Esimerkiksi käsityöhön perustuva tuotantotyö voi tuntua aluksi lähes harrastukselta. Tilauksia tulee lisää, laatu on viimeisen päälle ja kysyntä kasvaa.
Vuosien saatossa sama työ voi kuitenkin muuttua raskaaksi. Intensiteettiä ei jaksa loputtomiin. Se, mikä ennen antoi energiaa, alkaa viedä sitä. Työ voi uuvuttaa, turhauttaa ja pahimmillaan kaduttaa.
Tällaista kehitystä ei voi vakuuttaa. Eikä sitä yleensä huomaa ajoissa.
Kun yrittäjä on itse yritys
Valtaosa suomalaisista yrityksistä on yhden tai kahden hengen yrityksiä. Näissä liiketoiminnan suurimmat riskit kasaantuvat yrittäjien hartioille.
Jos yrittäjä ei pysty tekemään töitä, kuka tekee ne. Miten käy laskutuksen. Miten käy asiakassuhteiden.
Lyhyt poissaolo on usein vielä hallittavissa. Tapaturman tai sairastumisen voi vakuuttaa ja parhaassa tapauksessa paluu arkeen tapahtuu nopeasti.
Mutta jos työkyky menetetään pysyvästi, yksinyrittäjän liiketoiminta päättyy usein siihen. Henkilökohtainen keskeytysvakuutus voi tukea tilannetta hetken, mutta se ei rakenna liiketoimintaa uudelleen.
Sama koskee kahden hengen yrityksiä. Jos toinen jää pois, jäljelle jäävä joutuu pohtimaan, onko toiminnan jatkaminen yksin realistista tai edes haluttavaa.
Asiakaskato on riski, jota ei korvata
Kuvitellaan tilanne.
Yrityksellä on liiketila kaupungin keskustassa. Asiakkaita käy tasaisesti ja liiketoiminta on kannattavaa. Yrittäjä on varautunut ja hänellä on keskeytysvakuutus sekä yritykselle että itselleen.
Eräänä päivänä katosta tulee vedet läpi. Liiketila ja myytävät tuotteet vaurioituvat. Vahinko korvataan ja keskeytysvakuutus tukee taloudellisesti korjausten ajan.
Korjaustyöt kestävät puoli vuotta.
Tänä aikana asiakkaat löytävät kilpailijan. He tottuvat uuteen paikkaan ja uuteen palveluun. Kun oma liike lopulta avaa ovensa uudelleen, asiakkaita ei enää tule.
Vakuutus on tehnyt sen, minkä se on luvannut. Silti liiketoiminta ei palaudu.
Asiakaskato ei ole vakuutustapahtuma.
Vakuutus on turvaverkko, ei ratkaisu kaikkeen
Vakuuttamista voi ajatella turvaverkkona. Se estää pahimmat putoamiset. Mutta osa asioista menee väistämättä verkon läpi.
Vakuutuksista huolimatta yrittäjän vastuulle jää kokonaisuuden hahmottaminen. Riskien tunnistaminen. Niihin varautuminen. Se, mihin kannattaa panostaa ja mistä ei tarvitse maksaa liikaa.
Kaikkeen ei voi varautua. Mutta keskustelu riskeistä on silti järkevää. Voi olla, ettei opi mitään uutta. Ainoa tapa tietää se on pysähtyä ja katsoa kokonaisuutta rauhassa.
Kun riski toteutuu, mutta vakuutus ei riitä
Tiedän tapauksen, jossa kaksi miestä pyöritti yhdessä maanrakennusalan yritystä. Toiminta rullasi hyvin, töitä riitti ja talous oli kunnossa.
Toinen heistä sairastui syöpään. Sairaskuluvakuutus kattoi hoitoja, mutta lopulta se ei riittänyt. Hän menehtyi.
Jäljelle jäänyt yrittäjä jäi yksin liiketoiminnan kanssa. Sitä hän ei halunnut. Yritys myytiin kilpailijalle ja hänestä tuli työntekijä.
Kaikki mahdollinen oli vakuutettu. Silti lopputulos oli tämä.
Kaikkea ei voi vakuuttaa
Mutta melkein kaikkeen voi varautua.
Riskienhallinta ei ala vakuutuksesta.
Se alkaa ymmärryksestä.
